lauantai 7. elokuuta 2010

Namnam koulupukuja sekä kuolacosseja

Olen viime aikoina katsonut melko.. suoraansanottuna laaduttomia animesarjoja. Tai sellaisia mukavia saippuaoopperakliseehöpönlöökunootihana-sarjoja (minähän siis rakastan sellaisia *PIIP* ÄRSYTTÄVIÄ SARJOJA MISSÄ KAKSI HAHMOA KYTISTÄÄ TOISTENSA KIMPUSSA KOKO SARJAN JA EHKÄ JOPA MELKEIN PUSSAAVAT VIIMEISESSÄ JAKSOSSA JA KOKO *PIIP* SARJA ON PELKÄSTÄÄN SITÄ), niin siis näissä sarjoissa hahmoilla on kuitenkin ollut aivan liian söpöt koulupuvut. Miksi juuri näillä on kivat puvut, kun sarjoissa menee hermo ääninäyttelijöiden, juonen ja hahmojen itsensäkin kanssa? Kummankin näistä sarjoista aion katsoa loppuun ihan sen tähden, että niistä löytyisi jotain hyvää ja minulla olisi edes jokin syy (pliiis!) tehdä itselleni ihana koulupuku (tällä hetkellä minulla on pakkomielle TEHDÄ KOULUPUKUJA, ANTAKAA MINULLE KOULUPUKU, KOULUPUKUUUUUU~).

Ensimmäinen sarja, jonka jo ehdin katsoa loppuun, on Myself;Yourself. Anime kertoo pojasta, joka palaa kotikaupunkiinsa viiden vuoden jälkeen, mutta huomaa hänen ennen niin iloisen ja hymyilevän lapsuudenystävänsä muuttuneen...

Myself;Yourselfin yhden hahmon ääninäyttelijää en vain voi käsittää: Aoi Oriben. Äänen kimakkuus saa harkitsemaan mute-napin painamista.


Kuvastakin voi päätellä, mutta se on PAHEMPAA..

Mutta ne koulupuvut, ne ovat niiiiiin kauniita.



Yhtä hahmoa voisin jopa harkita. Alkuun hän oli ärsyttävä "hei olen kiltti naapurintyttö ja leivoinpas vähän omenapiirakkaa" -tyyppi, mutta myöhemmin hänestä paljastuu ihan hauskoja piirteitä.


Asami Hoshino

Se toinen sarja, Happiness! 12-osaisen sarjan ensimmäisen jakson nimi on Valentine... Hmm.. Sarjassa on koulu, jossa on maagi- ja normaalipuoli. Tarina alkaa ystävänpäivästä, jolloin kaikki ovat liikkeellä jakaakseen suklaata ihastuksilleen. Haruhi Kamisaka on aina halunnut antaa suklaata pojalle, joka pelasti hänet pienenä ja sai ryhtymään maagiksi.. Hmmmmmmmm.

Sarjassa maageilla on samantapaiset puhuvat sauvat kuin Magical Girl Lyrical Nanohassa. Taikoja tehdessä pitää kuitenkin aina lausua myös loitsu.

Ne koulupuvut, ne ovat ihania värioksennuksia. <3


"Kun värit saavat kuolasi valumaan, ja olo on kuin endorfiiniä söisi."

Yksi hahmo pitää esitellä erityisesti, Jun Watarase. Hänessä nyt ei ole muuta erkoista kuin, että hän on poika, joka pukeutuu tytöksi.


"Näytän paremmalta näissä vaatteissa."

Nyt tarvitaan joku nätti poika cossaamaan häntä! Aiheeseen liittyen täytyy mainita eräs toinenkin henkilö, jonka cossin nähdessäni pissisin hunajaa. Tämä siis, mikäli cossaaja olisi mies.


Peruukkeja ja asuja tiuhaan vaihteleva super"nainen" Momoko Shangri-lasta.

Nyt vauhtiin päästyäni esiteltäköön vielä yhdet herrat.


Old Man Loli, Old Man Army sekä Old Man Camera, olkaa hyvät.

Näiden herrojen cossaamiseen liittyy vahvasti hahmoon eläytyminen, ei niissä ole mitään kivaa, jos ne on vaan vakavia. Tai no, Old Man Loli... Niin kuitenkin, jos jossain näkisin, niin kuolisin.

Innostuinpa nyt vallan. Voinkin jännittää, että teenkö tässä lähitulevaisuudessa niin monta koulupukua, etten enää koskaan moiseen projektiin ryhdy.

...

KOULUPUKUJAAAAAA~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti